06 heinäkuuta 2013

Tunnelmia viime viikonlopulta

Perhokalastusvälineet autoon ja menoksi, tarkoituksena kalastaa turpaa, tuota Itämereen laskevissa sameissa virtavesissä elävää menestyjää.

Mutta miten kävikään? Auto kulki kuin itsestään ja savisameat vedet vaihtuivat kirkkaiksi kun suunnistin latvapuroille hyttysten syötäväksi. Kalastusvälineet pysyivät autossa ja homma meni valokuvailuksi ja retkeilyksi. Latvapuroilla elää vesistöjen sielu!

Näiden latva- ja sivupurojen merkitystä vesistöille ei voi liioiteilla. Tosin muun muassa vedenotolla, ojituksilla ja perkauksilla on puroissakin saatu paljon pahaa aikaan. Kuvissa olevan puronkin virtaamaan vaikutetaan voimakkaasti vedenotolla ja valuma-aluetta on muokattu ihmisen tarpeisiin. Onneksi kaikkea ei ole vielä tuhottu ja hienojakin paikkoja on jäljellä. Istuin puron varrella ja otin aikaa itselleni. Söin metsämansikoita,  hengitin puronotkon raikasta ilmaa, katselin kuinka vanamo kukkii ja mustikat kypsyvät. Tunsin eläväni.

Lähdepuron vesi on kirkasta ja viileää
Puro
Suut makiaks metsämansikoilla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti