Ajatuksia vain.

Joitakin  ajatuksia, jotka pyörivät mielessä ja aiheuttavat rauhattomuutta. Sylkäistään siis ajatukset ulos.

Puron pohjalta löytyy elämää monenmoista

Luonnon monimuotoisuudesta puhutaan paljon ja sen hyväksi tehdään monenlaista. Perhosista lantakuoriaisiin eliölajien tulevaisuudesta ollaan huolissaan ja niille on annettu tunnustusta (ei riittävästi!). Puhutaan itseisarvosta, luonnonmonimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluiden tuottamisesta.Tässä vaiheessa täytyy erikseen mainita, että en millään tapaa väheksy eri eliöryhmien suojelutarvetta -päinvastoin.

Vesiperhosten toukkien pyyntiverkkoja

Jokatapauksessa vedenalainen luonto ja sen eliöt ovat jääneet liian vähälle huomiolle, vaikka toimenpiteitäkin on tehty,  esimerkiksi kalataloudellisia virtavesikunnostuksia. Erityisesti juuri virtavesiekosysteemit ovat saaneet kokea ihmisen tuhoamisvimman. Jokien patoaminen, perkaukset ja valuma-alueiden rajut muutokset ovat ajaneet  muun muassa vaelluskalat, ravut ja simpukat ahdinkoon.

Kalakantojen hoidossa ongelman ydin saattaakin olla sanassa talous. Jopa äärimmäisen uhanalaisten lajien kohdalla, lajeja käsitellään kalataloudellisesta näkökulmasta. Kalat nähdään veden viljana, jota voidaan loputtomasti hyödyntää, oli laji sitten uhanalainen tai ei. Luonnonsuojelullista näkökulmaa ei ole tunnustettu. Kuinka monen Natura-alueen perustamissyissä on mainittu uhanalaisia kalalajeja?

Onneksi on valveutuneita kansalaisia joiden toimesta kalojakin on Suomessakin aloitettu suojelemaan niiden suojelun vuoksi, eikä sen vuoksi, että niitä voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää. Tässä kohtaa voisi ehkä kysyä, miten voi olla mahdollista, että äärimmisen uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja saa lain puitteissa taloudellisesti hyödyntää? Melko ristiriitaista?

Taimen (Salmo trutta)