Kesäkuun lopulla olin tutustumassa yhteen hienoon kirkasvetiseen puroon. Puro virtasi vanhan kuusimetsän läpi jyrkkänä koskena. Istuin kuusen juurella sammalikossa ja kuuntelin vain puron solinaa. Oli hiljaista ja nautin yksinolosta. Huomasin, että aivan käteni vieressä sammalikosta kasvoi kaunis kukka.
Myöhemmin syksyllä elokuussa syntynyt tyttömme sai nimen Linnea, vanamon Linnaea borealis mukaan. Nimi oli päätetty jo paljon aikaisemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti