Hetki

Eräs hieno hetki kesältä on painunut mieleeni.
Kesäkuun lopulla olin tutustumassa yhteen hienoon kirkasvetiseen puroon. Puro virtasi vanhan kuusimetsän läpi jyrkkänä koskena. Istuin kuusen juurella sammalikossa ja kuuntelin vain puron solinaa. Oli hiljaista ja nautin yksinolosta. Huomasin, että aivan käteni vieressä sammalikosta kasvoi kaunis kukka.


Myöhemmin syksyllä elokuussa syntynyt tyttömme sai nimen Linnea, vanamon Linnaea borealis mukaan. Nimi oli päätetty jo paljon aikaisemmin.

Valokuvia

Kiireitä on pitänyt ja kalamies ei ole ehtinyt kalaan tai valokuvailemaan.. Niinpä lauantai-illan ratoksi kaivoin koneelta vanhoja kuvia. Tässä muutamia:

Esox lucius

Palpakko (Sparganium sp.)

Meduusat rantavedessä

Saatiiks me kala?!

Täplärapu (Pacifastacus leniusculus)

Saariston kyhmyjoutsen (Cygnus olor)

Taimen (Salmo trutta) elementissään

Hyviä uutisia

Taimenen ja harjuksen alamittoja nostetaan ja nieriä rauhoitetaan kokonaan Vuoksen vesistöalueella 1.1.2014 lähtien! Hieno ja tärkeä päänavaus Maa- ja metsätalousministeriöltä. Paljon vaadittiin painetta sinne suuntaan, että positiivisia muutoksia tapahtuu, mutta vielä jäi paljon parannettavaa ja työtä tulevaisuuteen. Muun muassa verkkokalastuksen säätelyyn tarvittaisiin selvästi tiukempaa otetta. Verkot kun eivät kysele kalan lajia tai alamittaa. Harmittavasti myös kuhan alamitan nosto jäi vielä tulevaisuuteen.  Kuhan alamitan (nykyinen alamitta 37cm!) nostosta on hyviä kokemuksia muun muassa Ruotsista. Asiasta lyhyesti Suomen vapaa-ajan kalastajien tiedotteesta.

Uudet alamitat:
- Meritaimen ja järvilohi 60 cm
- Järvitaimen leveysasteen 67º00'N eteläpuolisissa vesissä 60 cm
- Järvitaimen leveysasteen 67º00'N pohjoispuolisissa vesissä 50 cm
- Harjuksen alamitta  67º00'N eteläpuolisissa vesissä 35 cm

Taimen (Salmo trutta)

Paimionjoen voimalaitokset

Paimionjoen valjastaminen vesivoiman tuotantoon alkoi vuonna 1912 kun Tarvasjoelle rakennettiin Juvan voimalaitos. Seuraavana rakennnettiin Juntolan voimalaitos Paimioon vuonna 1921. Viimeinen sinetti joelle lyötiin vuonna 1935 kun alajuoksun Askalankoskeen rakennettiin voimalaitos. Suurimman Saaristomereen laskevan joen virtaama saatiin lopulta vangittua sähköntuotannon tarpeisiin. Vapaana virtaava jokea jäivät kaipaamaan muun muassa lohi, taimen, simpukat ja kalastajat. Joella kalastavien mukaan myös särkikala vimpa (Vimba vimba) on joesta hävinnyt. Paimionjoella esiintyy myös vuollejokisimpukkaa, joka tuskin viihtyy kuivassa jokiuomassa.

Askalan voimalalla käyttötunteja  on noin 4000 vuodessa. Puolet ajasta voimala on käyttökelvoton ja  joki kuiva. Askalan voimalaitoksella ei ole minimivirtaama velvoitetta, joten koko jokiuoma on vailla vettä suuren osan vuodesta. Sen sijaan Askalankosken voiman lupaehdoissa on kalatievelvoite. Paimionjoki ei ainoastaan Askalan kalatiestä paljoa hyöytyisi, mutta kalatievelvoitteen varjolla koskeen voitaisiin vaatia minimivirtaamaa. Juntolan ja Juvan voimalaitoksilla ei ole kalatievelvoitetta.

Mikä olisi joen arvo jos siinä virtaisi vesi? Minkä arvoinen olisi vapaana virtaava lohikalapitoinen joki? Miltä näytti Askalankoski ennen voimalaitoksen rakentamista? Katso täältä: Askalankoski ennen voimalaitoksen rakentamista

Askalankoski kuvattuna padolta alavirtaan

Askalan pato

Turbiini, joka sinetöi Paimionjoen vaelluskalojen kohtalon vuonna 1936

Juntolan pato

Juntolan voimalaitosrakennuksia

Paimionjoen voimalaitokset omistaa nykyään Koskienergia Oy

Juvan pato