Loppukesän ja alkusyksyn tunnelmia

8.10.2013
Ehdin joelle jo ennen aamusumun hälvenemistä. Selviä syksyn merkkejä näkyvissä, mutta ilman lämpötila lähemmäs 20 astetta. Pakko oli päästä aistimaan joen tunnelmaa, ennen kuin syysrauhoitus alkaa. Jo tutuksi tullut harmaahaikara tervehti kaartelemalla jokilaakson yllä. Kauniin aamun hämmästelyn ohessa täytyä vähän myös kalastaa, ja kyllähän sieltä muutama turpa innostui perhoon haukkaamaan.

Lohi ja taimen ovat virtavesissä rauhoitettuja syys- loka- ja marraskuun. Tänä syksynä tuli voimaan myös asetus siian kalastuksesta. Tästä syksystä lähtien lohikalojen syysrauhoitus koskee myös siikaa mereen laskevissa joissa. Kalojen alamitat ja rauhoitusajat löytyvät muun muassa täältä.

Lohikalojen syysrauhoituksen ja rauhoituksen laajentaminen siikaan, tulisi tarkoittaa sitä, että verkot häviävät virtaavista vesistä syksyn ajaksi. Toivottavasti tämä myös toteutuu ja lohikalat saavat arvoisensa rauhan kutuajaksi. Pahoin pelkään, että valvonta ei kuitenkaan ole riittävää ja verkotus jatkuuu ainakin syrjäisimmillä seuduilla entiseen malliin.

Tämä oli ainakin itselleni virallinen kesän viimeinen viikonloppu. Puroilla ja joilla yritän kuitenkin käydä, mutta en kalassa, vaan bongailemassa kutevia taimenia. Toivottavasti aikaa riittää ja löydän itseni ryömimästä purojen varsilta vielä tänä syksynä.

Toivottavasti ehdin syksyn aikana myös muutaman kerran  kalaan eli merelle tai järvelle syyshauen, ahvenen ja kuhan pyyntiin!

Turpa (Leuciscus cephalus)



Joki

Chub Flyfishing

Pienemmätkin tarjoavat jännitystä erityisesti pintaperholla kalastattaessa

Turvan kalastussesonki on nyt huipussaan. Vesisateet ovat olleet maltillisia ja joet ovat pysyneet matalalla ja melko kirkkaina. Kalat hakevat aktiivisesti pinnasta hyönteisiä ja matalan ja kirkkaan veden ansiosta on ollut mahdollisuus kalastaa näkyviä kaloja. Perhokalastuksen kulta-aikaa Etelä-Suomen virtavesissä. Eilen illalla tutuilta paikoilta paljon 20–40 cm turpia, ja lähes kaikki kalat erilaisilla pintaperhoilla. Yksi vauraampi täytyi härnätä iskemään pinnassa viistätettyyn streameriin kun ei pintaperhoja kelpuuttanut. Suurimmat yksilöt (>45 cm) ovat olleet nyt viime aikoina kyseiseltä joelta hukassa.

Turpa on kuin luotu perhokalastajien tarpeisiin ja viime vuosina turvan kalastuksen suosio on noussut muun muassa perhokalastuskilpailujen myötä. Paimionjoella pidettiin jo toistamiseen viime viikonloppuna perhokalastuskilpailut, jossa kilpailukalana oli turpa. Lue lisää Ruotoblogista.

Turpa (Leuciscus cephalus) ja hups, ottiperho jäi kuvaan...

Pyörähdys joella

Nopea pyörähdys varsinaissuomalaisen virtaveden äärellä. Kesäisestä luonnosta nauttimista ja vähän kalastustakin.

Turpa (Leuciscus cephalus)

Korennosta oli jäljellä enää siivet

Varsinaissuomalaista jokimaisemaa

Nahkiaiset kudulla

Keväällä on puroissa ja joissa täysi tohina päällä kuin kevätkutuiset kalalajit nousevat kudulle. Myös nahkiainen kutee keväisin, vaikka ne nousevat jo syksyllä merestä jokiin. Nahkiaiset kaivavat soraan kutukuopan jonne ne laskevat mädin.  Kuteneet nahkiaiset menehtyvät pian kudun jälkeen. Kuten monet muutkin virtavesien lajit niin myös nahkiaiset ovat kärsineet jokien patoamisesta. Nahkiainen on uhanalaisuusluokittelussa luokiteltu silmällä pidettäväksi lajiksi.

Ohessa muutava kuva ja video Paimionjoen sivujoelta ja sivupurosta. Nahkiaiset olivat purossa kutemassa ja sivujoessa liikkui suuria turpia valmistautumassa kutuun. Hienoa, että nahkiaiset ovat päässeet nousemaan sivupuroon, sillä joessa on vanha romahtanut myllypato, johon on muokattu luonnonmukainen kalatie.Video on hyvin heikkolaatuinen (laatua puhelin ja huono valaistus), mutta toiminee todisteena nahkiaisten kudusta. Taustalla laulaa satakieli.

Nahkiaisten kutupaikka

Rentukka

Luonnontilaista purouomaa

Tällä alueella puron uoma hakee vuosittain uusia reittejä

Aho-orvokki (Viola canina)

Ilta joella

Lyhyttä rapsaa lyhyeltä iltareissulta..Pari tuntia tuli taas vietettyä joella. Suuremmat turvat vieläkin kateissa. Mukavaa kalastusta kuitenkin, varsinkin kun kalat ottavat ärhäkkäästi pintaperhoihin. Suurin osa kaloista 15-30 cm, eli hyvinkin pientä. Kymmeniä turpa pinturilla.Yksi mörkö katkoi siimat suoraan tärpistä. Tuomitsin haueksi. Yllättävän vähän oli pintakäyntejä vaikka hyönteiselämä oli hyvinkin vilkasta. Ehkä isommat turvat olivat tankanneet päivän aikana varastot täyteen.

Sameiden vesien mullonen

Sateet ovat pitäneet vedet sameana

Perusmaanantai

Kevyet välineet toimii

Viikonloppuna ei ehtinyt kalaan ja vieroitusoireita täytyi päästä lievittämään heti maanantaina. Suunnattiin kaverin kanssa turpakalaan.

Maanantai kului hitaasti töissä hikeä pyyhkien. Vihdoin kello näytti neljää, ulos leimaus ja kotoa hakemaan auto ja kalastusvälineet. Maanantaituska ei hellittänyt vaan kaikki kamat olivat hukassa ja niin edelleen. Vihdoin istahdin autoon ja yritin startata. Autosta akku loppu. Vähän meinasi nakertaa. Auto sai jäädä odottelemaan parempia aikoja, joten nopea auton vaihto, kaveri kyytiin ja nokka kohti jokea.

Eetu ja reissuin isoin turpa

Kalastuskin oli vaikeaa. Sunnuntain sateiden ansiosta vesi oli korkealla ja sameaa. Joen yläosilla oli todennäköisesti satanut vielä maanantainakin. Kalat ei nousseet pintureihin, eikä mikään tuntunut toimivan. Kaveri koukutti kuitenkin yhden paremman kalan indikaattorilla uitettuun pieneen nymfiin. Itse kunnostauduin haukimiehenä, kuulemma -2 pistettä. Yhden melko suuren turvan sain nousemaan pinturiin, mutta perinteisesti maanantaifiiliksellä vedin perhon pois kalan suusta. Joitakin pienempiä turpia kävi vielä rannalla ennen kuin oli aika lähteä kotiin latamaan akkuja.

Turpakalassa

Tuli viime viikolla käytyä ensimmäistä kertaa tänä kesänä perhokalastamassa turpaa. Osui juuri tuulinen ja kylmä päivä, eikä näkynyt vedenpinnalla minkäänlaisia hyönteisiä. Pintaperhokalastus sai siis jäädä odottamaan tulevia reissuja. Kalat eivät olleet aktiivisia, mutta muutaman turvan sain kuitenkin houkuteltua liitseihin. Pintaelämää ei ollut ollenkaan. Koskessa oli myös runsaasti vimpoja, jotka ottivat hanakasti perhoihin.

Turpa

Vimpa