Mietteitä

Niinhän siinä kävi että talvi yllätti taas autoilijat,vedet menivät jäähän ja kalastuskausi loppui. Innokkaimmat ovat jo hukkuneet heikkoihin jäihin. Syksyn kalastelut jäivät omalta osaltani hyvin vähiin muiden kiireiden ja sattumien takia. Mutta valoa on luvassa! Eilen kolahti postiluukusta jo vuoden 2013 kalastuslupatilisiirto. Kevät on siis tulossa. Ensin on kuitenkin aika viettää joulua ja  syödä vatsatäyteen kalaherkkuja.

Kalarintamalla tapahtuu muuten outoja: Meritaimenen kalastusrajoituksia tiukennetaan Suomenlahdella.
Olisiko tämä hyvää esimakua tulevasta, kohti kestävää kalataloutta. Muut alueet voisivat seurata perässä ja lopulta myös muutos kalastuslakiin.

Hyvää joulunodotusta ja ottakaa rauhassa niiden joululahjojen ja muun materian kanssa.

Cold reeds

Tsekatkaa kalastustoverieni väsäämä hieno teaseri tulevasta! Haukia haukia! Lisää matskua tulossa. Katsokaa myös muita Mikon tekemiä videoita, hyvää settiä! Paina tästä ja sukella!

"Sneak peek to upcoming short film COLD REEDS.
Northern pike fly fishing in archipelago, southern Finland.
Nothing else to say. Watch it. Share it. Enjoy. Stay tuned."

Edit. M. Kytökorpi
Music. Elliot Brood

Meritaimenen perässä

Hieno viikonloppu tuli vietettyä meritaimenkalassa saaristossa. Kalamäärillä ei voi taaskaan kehua, mutta kalastus hyvässä seurassa ja hienoilla paikoilla on aina hienoa ja antoisaa. Sauna oli lämmin joka ilta ja maailmaa parannettiin innokkaasti. Eräs onnekas sai kalankin, onnittelut saamamiehelle. Rasvaevällinen taimen pääsi mittauksen jälkeen takaisin Itämeren hellään syleilyyn. Kiitoksia kaikille jätkille reissusta, mahdollisimman pian taas uusiksi. Kuvat saa kertoa taas lisää tarinaa:

Mittaushommia

Onnellinen kalamies

Hienot puitteet

Haukikalassa

Pitkästä aikaa oli mahdollisuus hypätä veneen kyytiin ja kalastaa haukea veneestä. Tuuli oli lännensuuntainen ja taivas puolipilvinen kun saavuttiin venelaituriin.. Edellisenä iltana oli ollut kova "myrskytuuli", tosin hieman pohjoisen suunnasta joten odotukset olivat hieman ristiriitaiset -kova tuuli hyvä, pohjoistuuli usein huono. Toki ajatuksissa oli, että joko tällä kertaa suurhauki maistaisi perhoa.

aamuaurinko

Reissu alkoi hyvin kun ensimmäiseltä paikalta saatiin heti muutamia haukia. Tosin kalat eivät koonsa puolesta olleet mitään järisyttävän suuria, alle kolmekiloisia. Sama meininki jatkui lähes koko päivän, silloin tällöin kaloja, mutta ei kovin suuria. Hieman matalammasta löytyi sitten kipparille noin viiden kilon hauki. Allekirjoittaneellekin tarjottiin pariin otteeseen hieman vauraampaa kalaa, mutta kalat vaan seurasivat perhoja veneen vierelle. Muutenkin aika monta tärppiä jäi vain tärpiksi ja seurimoitakin oli useita. Perhojen värimaailmasta selvästi parhaiten toimi pinkki-chartreuse -ei mikään yllätys. Valon vähetessä syönti vain hiipui ja lopulta tuli taas niin hämärää että kalastus täytyi lopettaa. Mukava päivä taas vesillä, mutta tavoite jäi saavuttamatta.

Toisaalla samana päivänä kaveria oli onnistunut ja kelluntarenkaan kyytiin oli noussut 109 senttinen jäätävän lihava hauki, onnea saamamiehelle! Kyllä niitä siellä on!

Hauki

sieltä niitä haukia liukuu

Viimepäivinä on tullut sidottua joitakin "meritaimenperhoja". Ainakin yksi pidennetty viikonloppu on lähitulevaisuudessa tarkoitus viettää meritaimenen perässä merellä. Ehkä voisi useammankin reissun tehdä.
Viime aikoina on jäänyt kalastelut väliin. Flunssa on vaivannut, eikä ole viitsinyt lähteä itseään pahemmin palelluttamaan.

Tänään kävin nopeasti purolla ja joella ajatuksena bongailla kutevia taimenia. Vesi oli kuitenkin noussut melko paljon ja samentunut joten kaloja ei näkynyt. Taisi mennä parhaimmat ajat jo ohi.

Pikkuperhoja

Magnus-tyyppinen härpäke

Streameriä

Puroilla ulkoilemassa

Hieno aurinkoinen syyspäivä kului rattoisasti puroilla ulkoillen. Outo fiilis kun maisema oli kuin keskitalvella. Loppuviikosta satanut ensilumi on pysynyt sitkeästi maassa, vaikka routaakaan ei juuri ole. Yhdellä purolta tavoitettiin useita taimenia kutemasta. Mukavaa seurattavaa. On se taimen vaan hieno ja monimuotoinen laji. Myös yhdeltä toiselta purolta löytyi yksi selvä taimenen kutukuoppa. Kaloja ei edes pyritty kuvaamaan, vaan annettiin kalojen olla rauhassa. Pokkarilla saisi melko lähelle yrittää hiipiä kunnon kuvien saamiseksi.

Puroilla aika kului nopeasti ja kellojen siirtämisen takia pimeä yllätti melko nopeasti.

Puron soraikkoja

Tästä voi hyvin tarkkasilmäinen erottaa ainakin kahden taimenen hahmon

Jääkiteitä koskikivikossa

Etualalla pöyhitty soraikko, taimenen kutupesä

Talvinen puromaisema

Aurinko laski salaa horisontin taakse

Purolla

Ohikulkiessani kävin eräällä taimenpurolla katsomassa jos olisi näkynyt taimenia kutupaikoilla.

Kaloja ei tällä kertaa näkynyt. Vesi oli vielä runsaiden sateiden jäljiltä melko sameaa ja hieman korkealla. Paljon on muuten puuainesta luonnontilaisessa uomassa. Viime syksynä samoilla paikoilla näkyi kutevia taimenia. Eilen satoi muuten ensilumi tänne Varsinaiseen Suomeen.

Puuainesta riittää

Syksyn pimeyttä vastaan..

Blogin ulkoasua muokattu radikaalisti.

Syksyn pimeyden vastapainoksi vaalea kuosi. Mennään nyt tällä vähän aikaa.

Kalaan ei ole ehtinyt muiden kiireiden ja saamattomuuden vuoksi vaikka olisi paras hauenkalastussesonki! Kalastusforumit ovat pullollaan isojen haukien kuvia...

Liitän tähän vielä tunnelmaan sopivan kuva.

Rupisammakko

Sunnuntairutiineja

Aamulla kukonlaulun aikaan kelluntarenkailla haukikalaan. Hieno tunnelma, herätys vähän yli viisi ja vesillä auringonnousun aikaan. Kerrankin sai aikaiseksi lähteä riittävän aikaisin. Auringonnousu vesillä on hieno, suosittelen!

Ei otettu turhia paineita kalastuksesta. Kalastettiin ja nautittiin auringosta, saatiin pieniä haukia. Suurin 3-4kg. Yksi metrin ylittävä nousi suoraan kelluntarenkaan alta nuuhkaisemaan perhoa ja aiheutti tärinöitä. Ei kelvannut tällä kertaa, vaikka kovin tarjottiin. Paistettiin makkarat risukeittimellä, ihan päällikköä!

Uudet perhot toimivat ainakin kalastajan silmissä mainiosti, mutta varsinaiset makutuomarit olivat vain hieman nirsolla päällä. Kaiken kaikkiaan ihan hieno päivä, suuret saaliit jäivät taas tulevaisuuteen. Kotimatkalla nähtiin vielä läheltä hieno sarvipäinen valkohäntäkauris.

Aamuaurinko

Pallo..

Kalamiehen eväs..

Ei kelvannut tämäkään flyyga

Haukiperhoja

On ollut muuta tekemistä niin  ei ole ehtinyt kalaan, vaikka kalastuskausi olisi parhaimmillaan!

Iltaisin on kuitenkin ollut aikaa täydentää haukiperhovarastoja..Tässä joitakin sidottuja. Viimeistään viikonloppuna lähdetään uittelemaan suteja hakkien suuhun. Samalla luurin valokuvaustestiä. Mielestäni ihan hyvin pelittää luonnonvalossa (Samsung  galaxy x-cover).

Matskuja, slinkyä bucktailia yms.

Ainakin oikeanpuoleinen on ottimato!

Mittaa perhoilla +20cm. Viellä voisi silmät ja epoksipään laittaa

Tulvaa ihmettelemässä

Viime päivine rankkasateet ovat kasvattaneet jokien virtaamaa hurjasti ja tulvavedet ovat aiheuttaneet vahinkoa ympäri Etelä-Suomea. Käytiin Paimionjoella katsomassa veden voimaa.

Kovin se entinen lohijoki virtaa. Ehkä viellä joskus tulevaisuudessa Paimionjoen voimalaitoksiin saadaan kalatiet ja vaelluskaloille annetaan edes mahdollisuus.

Syksyn värit eli ruska alkaa olemaan parhaimmillaan. Tässä muutamia kuvia Askalasta.

Pari kuutiota menee...

Nyt sitä syyshaukea!?

Käytiin kahden miehen voimin toteamassa, että hauenkalastus ei aina (taas) ole helppoa...

Lähdettiin aamulla kohti uusia tuntemattomia vesiä. Odotukset olivat taas kovat ja mielessä pyörivät syksyn suurhauet. Joko nyt olisi aika? Viimekertaiset reissut ovat menneet enemmän tai vähemmän heikolla menestyksellä. Niinpä nyt oli ajatuksissa korjailla tilastoja.

Ilma oli hieno ja vaihteleva. Välillä paistoi aurinko ja välillä täysin pilvistä. Ainoa miinus oli, että edellisen yön kovat sateet olivat sotkeneet veden hyvin sameaksi. Sieltä täältä löytyi kuitenkin kirkkaampa vettä, mutta kalat loistivat poissaolollaan.Vellu löysi kolmosupposiimalla kuitenkin yhden ottihaluisen kalan ruovikon reunasta. Päivän saldoksi jäi ylös yksi hauki, muutama hieno tärppi lohimiehen popperiin ja allekirjoittaneen yksi tärppi. Huoh.Taas jää tilastojen korjaaminen seuraavaan kertaa. Toistoja, toistoja... Vesillä oltiin lähes 8h.

Vääntää, vääntää..kukkuu!

pönö!

Suomessa harvinainen verikorento,  Sympetrum sanguineum

"Vapaapäivä"

Vihdoinkin flunssa on hieman hellittänyt ja kalastuspolteet on kovat. Syysmyrskyt ovat riehuneet jo usean päivän ja vesi on ollut korkealla. Tuuli on ollut jo kauan etelästä ja sää hyvinkin vaihteleva. Päätin viettää omatoimisen vapaapäivän opinnoista ja suuntasin aamulla auton kohti haukiapajia.

Kaiken piti olla kohdallaan, sään, tuulen ja vedenkorkeuden. Uusia perhojakin oli sidottu. Tällä kertaa näyttämöltä puuttui vain näytelmän päätähdet eli hauet. Menikö sitten paikanvalinta vikaan, vai mikä oli kun kalaa ei löytynyt ei sitten millään. Hieman samantapaisia kokemuksia on kuulunut netin keskustelupalstoilta sekä kavereilta viime päiviltä, eli hauet eivät ole oikein olleet purullaan. 

Vaikka kalaa ei tullutkaan niin välillä tekee hyvää päästä yksin kalaan. Siellä on aikaa ajatella maailmankaikkeuden erikoisia asioita. Eväitä syödessäni harmaahaikara tuli tervehtimään. Kyhmyjoutsenpariskuntakin tuli poikasineen naureskelemaan tuulessa temmeltävää kalamiestä. Tällä kertaa ei edes toteamus "missä joutsen, siellä hauki" pitänyt paikkaansa. Muutama pienen pieni puikkari kävi kuitenkin perhoja tukistelemassa.

Kyhmyjoutsenet

Vihreä pakenee talven edeltä

Sunnuntaipäivä peltipurkissa

Sain kunnian päästä keulapainoksi haukienkesyttäjä Stasun purkkiin. Eli haukikalaan ja tällä kertaa jerkkivälineillä. Mukavaa vaihtelua perhokalastukseen.

Kalan tulo oli erittäin nihkeää koko päivän. Kirkas aurinkoinen keli oli varmaan lopettanut haukien syönnnin tai sitten oltiin väärillä mestoilla. Onneksi kippari itse pelasti päivän ja jollain poppakonstilla kaivoi veneeseen lähes metrisen kalan. Henkilökohtainen panos jäi vaisuksi, eli tyylipuhtaasti mp. Laitan välineiden piikkiin, sillä kalastin "vääränpuoleisella" setillä, koska oma jerkkisettini on edelleen kesälomareissulla ties missä, toisella puolella Suomea....

Päivän aikana taidettiin saadaan kolmen miehin voimin 4 kalaa veneeseen ja muutamia tärppejä. Mukaava oli vaikka kalaa ei enemmän tullutkaan. Sai nauttia auringosta ja raikkaasta meri-ilmasta.

Päivän pelastanut pötkö

Meduusa rantavedessä

Takaisin kasvamaan

Vedenalaista maisemaa

Iltapäivän kellunta

Ottiperho

Oli niin hauentuoksuinen ilma, että oli pakko lähteä avaamaan viikonloppu vesille. Melko kova puuskittainen länsituuli, välillä pilvistä, välillä satoi ja aurinkokin näyttäytyi hetkittäin. Tuntui siis syksyltä!

Heti toisella heitolla tinseliin otti ärhäkkä noin parikiloinen hauki. Tästä noin puoli tuntia eteenpäin ja renkaassa oli käynyt jo kymmenisen haukea, kokoluokkaa 1-3 kiloa. En jaksanut kiusata kauempaa keskenkasvuisia, joten aloin haravoimaan syvempää vettä, mutta tuloksetta.

Palatessani "ottipaikoille" sain samoilta mestoilta vielä useita haukia, joista suurin osa pientä puikkaria, mutta joukossa muutama "parinkilon kala". Viimeiseksi jäänyt hauki aiheuttikin pientä jännitystä. Hauki syöksyi perho suussa suoraan tärpistä kohti kelluntarengasta ja koukutti renkaan! Katselin siinä hämmentyneenä kun renkaastani alkoi kuulumaan pihinä, vesi kupli ja hauki rimpuilee vielä koukussa ja koukku kiinni renkaassa. Koukku kuitenkin irtosi ja sain hauen kopattua kyytiin. Onneksi ranta oli lähellä sillä rengas alkoi tyhjenemään melko nopeasti.

Kaikkea sitä voi sattua. Taas joutuu kelluntarenkaan paikkaus puuhiin...Kokeilin erivärisiä perhoja, mutta tällä kertaa lähes ainoa toimiva oli sini-hopeinen tinseli. Viikonloppuna syödään taas haukea.

Pitkästä aikaa kelluntarenkaan kyydissä

Ottipaikkoja

Lähdettiin kaverin kanssa illaksi kelluntarenkailla merelle. Edellisestä haukireissusta olikin jo aikaa, ja kesä on kulunut pääosin muissa merkeissä kuin vavan varressa. Onneksi syksy tekee kovin tuloaan ja pikkuhiljaa on taas aika keskittyä olennaiseen eli..

Iltakeikan kohteeksi valikoitu suurehkon merenlahden edusta ja lahden edustan saarien reunat. Tuuli etelästä melko kovin ja vesi oli nousussa. Aikamme saatiin urheilla vastatuuleen, että päästiin pelipaikoille. Muutamien heittojen jälkeen oli ensimmäinen kala kiinni, joka paljastuikin ihan mukavaksi ”syyskauden” aloituskalaksi. Samoilta paikoilta vielä toinen kala ja parit tärpit. Kierrettiin saarta tuulen puolelle, mutta mainingit olivat siellä niin kovat, että siirryttiin takaisin tuulen suojaan. Sitten alkoi molemmille tulemaan tärppejä ja kaloja tasaiseen tahtiin. 

Perhoista toimi mm. puna-keltainen

Ehkä ne suupielet kääntyy vielä hymyyn syksyn aikana..

Yhteensä taidettiin saada ylös noin 10 kalaa, jotka olivat silmäpuntarilla kokoluokkaa 2-4 kiloa ja muutama vähän pienempi.  Varsinkin kaveri kunnostautui ”tärppimiehenä” ja tavallisuudesta poiketen itselläni pysyi kalat kiinni hyvällä prosentilla. Tehokasta kalastusaikaa oli ehkä noin 2 tuntia, joten iltapuhde tuomittiin onnistuneeksi, varsinkin kun edellisistä haukienhalailuista oli jo aikaa. Kalat olivat huomattavan hyväkuntoisia ja menohaluja riitti, vaikka eivät mitään jättejä olleetkaan. Vesi pärskyi ja vavat taipui. Tätä lisää! Yksi hauki päätyi ruokakalaksi.

nimimerkki paksuselkä

Kukkuu!

Vapa taipuu!